Ei jumalauta.

Otsikon mukaisia fiiliksiä ollut tässä viime aikoina. Oli pari yötä, kun tyttö karjui ja vääntelehti välillä unissaan, välillä hereillä. Olin niin väsynyt, että itkin. Aamulla kun noustiin eikä tyttö meinannut mennä nukkumaan ekoille päikkäreille, itkin. Olin niiiin poikki.

Ajattelin, että johtui ilmavaivoista. Tyttö on aloittanut kiinteät ruoat, vatsa oli kovana, joten annettiin Levolacia, joka saattaa ilmavaivoja aiheuttaa. Kyllä huono äiti -fiilikset nosti päätään, kun pahimpien öiden jälkeen tajusin, että tytölle oli puhjennut hampaat.

No, sitten oli pari hyvää yötä, mutta viime yö... Voi jumalauta. Ei meinannut mennä nukkumaan, nukahti, heräsi, huusi... Voiko ne samat hampaat vaivata, vaikka ovat puhjenneet? Vai voiko seuraavat muka olla jo tuloillaan? Kertokaa epätoivoiselle!

Muuten tyttö on kyllä aika enkeli. Niiiin ihana. Mutta olisin parempi äippä, jos saisin nukkua vähän.