... when it's not it's definitely not.
Meidän vauveli on nukkunut jo muutaman kerran kahdeksan tunnin yöunet. Jotain rutiiniakin on jo havattavissa. Kun vauva aamuseitsemältä herää kahdeksan tunnin unien jälkeen, hän ääntelehtii sen verran, että herään, mutta ei huuda. Hymyilee vaan ja ihmettelee. Saan jopa käydä veskissä ilman, että neiti karjuu isäänsä hereille. Sitten vauski syö (kummatkin tissit tyhjäksi ja tässä vaiheessa tissit ovat todella täynnä) ja joko tillottelee kiltisti tai nukkuu sängyssään vielä kolme tuntia. Ja sitten sama juttu. Herää, mutta ei raivon vallassa.Oikein miellyttävästi prinsessa siis käyttäytyy eikä huuda. Syö kyllä ahnaasti, kun tissiä annan, mutta ei raivoa sen perään.
No vaihtoehtoisesti tyttö nukkuu ensin nelisen tuntia, jonka jälkeen karjuu minut hereille. Syö raivon vallassa. Tämän jälkeen saattaa kellonajasta riippuen nukkua vielä kahdesta kolmeen tuntia, jonka jälkeen karjuu minut taas hereille. Siis karjuu. Naama punaisena. Niin, että ääni meinaa loppua kesken.
En ymmärrä logiikkaa. Siis luulisi, että kahdeksan tunnin jälkeen neiti olisi niin nälkäinen, että haluaisi ruokaa heti. Ja ehkä neljän tunnin unien jälkeen nälkä ei olisi vielä ihan niin kova, että tarvitsisi koko taloa herättää.
Ymmärtääkö joku tätä pikkuneidin logiikkaa?
Olethan itsekin väsyneenä kiukkuisempi kuin hyvin levätyn yön jälkeen (luulisin) ;)
VastaaPoistaHuonosti nukkuessani minulla on ainakin jtkuva nälkä, huitaisen naamaani kaiken mitä löydän, mutta levätyn yön jälkeen jaksan tehdä oikean aamupalan vaikka olisi kuinka nälkä. Ehkä vauvallasi on sama juttu :)
Totta :) No, siinä tapauksessa toivoisin, että vauski tajuaisi nukkua kiukkunsa pois :)
VastaaPoista